Pesä Ysit on naisten Superpesiksen jumbo. Näin päättelivät rosterin nähdessään vastustajien pelinjohtajat, valtaosa naispesiksen seuraajista ja myös allekirjoittanut. Väärässä oltiin porukalla, vaikka totuuden nimessä sijoitus oli osastoa ynnä muut. Voitto sinne tai tänne ei isoa kuvaa muuta. Pudotuspelit olivat pelillisesti kaukana.
Kauden pelillinen ruotiminen ei johda mihinkään. Lähtötilanne oli kaikkien tiedossa. Pelaajamateriaali oli hyvin nuori, eikä sinänsä pulppua valmista huippulahjakkuutta. Tämä oli rakennuskausi, johon Koronan johdosta poistettu putoamispeikko vielä antoi oivan mahdollisuuden.
Tuloksia tärkeämpää työtä tehtiin taustalla, kun jatkosopimuksia solmittiin iso pino jo kesken kauden. Hyvällä laadukkaalla harjoittelulla ja erityisesti harjoittelumotivaatiolla jokainen yksilö pystyy parantamaan, ja jo se itsessään nostaa Ysejä yhden portaan eteenpäin ensi kaudella. Se porras ei vie välttämättä muualle kuin viimeisille pudotuspelipaikoille, mutta kahden vuoden päästä tilanne voi olla jo jotain muuta.
Olen jutellut useamman laji-ihmisen kanssa kesällä Ysien pelaajamateriaalista. Huippulahjakkuutta ei siis älyttömästi ole, mutta perusrunko joukkueeseen on muodostumassa. Yksittäisiä ominaisuuksia kehittämällä ja erityisesti ulkopeliosaamista parantamalla joukkue pystyy uskottavasti haastamaan parempiaan yksittäisissä otteluissa. Sarjan heikompien pitäisi jo kaatua hyvällä prosentilla ja keskiryhmän taisteluissa ratkeaa se mihin joukkueen rahkeet tulevat riittämään.
Lukkari Essi Rytteri on tulevaisuuden huippulukkari ja pystyy ottamaan askeleita eteenpäin. Hänen ja lyöjäjokeri Henriikka Harisen tontit on paalutettu syvälle Vanhan kentän maaperään jo ensi kaudeksi. Elina Väre ottaa etukenttää haltuun ja toivottavasti terveenä pysyessään myös ison roolin etenijän tehtävissä.
Muutama muukin mielenkiintoinen tulevaisuuden nimi ryhmässä on, mutta kaikkea ei yhden harjoitustalven aikana ehdi viedä riittävästi eteenpäin. Ysit huutaa ulkopuolelta sisäpeliinsä erityisesti raakaa lyöntivoimaa, läpilyöntiuhkaa. Pelaajia, jotka pakottavat vastustajan ulkokentän antamaan tilaa ja reagoimaan. Nykyryhmässä tuota osaamista Harista lukuun ottamatta on erittäin vähän, ja se tekee etukenttien elämästä vaihtotilanteissa aivan liian helppoa.
Ysit kartoittanevat paria vahvistusta ulkopuolelta. Pelaajanimiä en ole kuullut, mutta on helppoa arvailla, että neljän kovimman joukkueen häntäpäät tai kokoonpanon ulkopuoliset ovat kiikarissa. Isompi rooli voi jonkun houkutella liikkumaan. Toinen luonnollinen kohde on sarjan häntäpään parhaimmisto.
Uudeksi pelinjohtajaksi kiinnitetty Sarita Heikkinen on yhdessä seurajohdon kanssa tilanteessa, jossa täytyy luoda laadukas harjoitteluympäristö kehittymiseen. Se on asia, jossa kilpailuetu voi tuottaa koviakin kaappauksia tulevina vuosina. Kunnianhimoinen urheilija katsoo kokonaisuudessa muutakin kuin hihaan kiinnitettävää numeroa. Kunnianhimoinen urheilija haluaa kehittyä. Pelkkä pelaaminen ei ole siihen ratkaisu.
Ensi kesä ei ole vielä Ysien kesä, mutta kauden 2022 osalta tilanne voi olla jo toinen. Silloin uskottava runkosarja voi olla sijoittuminen 3-7 joukkoon. Yläpää riippuu myös nykyisten kärkiseurojen tekemisistä, tai tekemättä jättämisistä.
Laadukasta työtä tekemällä tällainen optimismi on täysin perusteltua. Tuleva talvi määrittelee suunnan. Pelaajat tunnetusti puhuvat paljon keskenään, ja hyvä viesti kantaa kauas. Jospa Ysit onkin joku päivä yksi niistä seuroista, jotka ovat määrittelemässä harjoittelun laadun mittareita kaikille muille?